Innovaatioalusta yhdistää paikalliset vahvuudet

Korkeakoulujen tutkimus ja yritysten kehittämistarpeet yhdistyvät innovaatioalustassa, Turku Innovation Platformissa, joka tähtää eri toimijoiden laaja-alaiseen yhteistyöhön. Yliopistojen ja yritysten välisen yhteistyön tapoja ja haasteita käsiteltiin Turun kauppakorkeakoulussa lokakuun lopulla järjestetyssä seminaarissa.

 

Turku Innovation Platform, TIP, yhdistää paikallisten korkeakoulujen, yritysten, riskirahoittajien ja aluekehittäjien osaamisen. Tavoitteena on luoda Turkuun kansainvälisen tason yhteistyömuoto, joka edesauttaa innovaatioiden kehittämistä ja kaupallistamista.

 

− Turku Innovation Platformin tavoitteena on lisätä turkulaista innovaatio- ja yrittäjyystietoisuutta sekä vahvistaa innovatiivista huippututkimusta. Juuri koulutus tukee innovaatioiden syntymistä. TIP tähtää siis vahvaan yhteistyöhön kaikilla toiminnan alueilla, Turun kauppakorkeakoulun Yritystoiminnan tutkimus- ja koulutuskeskuksen professori Antti Paasio kertoi.

 

Innovaatioalustan lisäarvoina ovat tieteenalojen lisääntyvä synergia ja vahvuusalojen yhdistäminen, jolloin innovatiiviset liiketoimintaideat tunnistetaan paremmin.

 

− Turku Innovation Platform ja sen mukanaan tuoma innovaatio- ja yrittäjätietoisuus luovat vahvan profiilin turkulaiselle yhteistyölle. Paikallinen osaaminen on tarkoitus kytkeä osaksi kansainvälistä yhteistyötä. Tästä ovat jo osoituksena vahvat suhteet Tukholmaan, Paasio tähdensi.

 

Korkeakoulut tuotekehityksen katalysaattoriksi

 

Turkulainen ohjelmointialan yritys Neoxen Systems Oy on tehnyt hedelmällistä yhteistyötä paikallisten korkeakoulujen kanssa. Niiden osaamista yritys on hyödyntänyt esimerkiksi tuotekehityksessään.Toimitusjohtaja Esa Tervon mukaan innovaatioalusta hyödyttää pk-yrityksiä etenkin tutkimusyhteistyössä, sillä pk-yritysten on vaikea panostaa itse perustutkimukseen, koska perustutkimus ei tuota lyhyellä aikavälillä yrityksessä kasvua.

 

− Pienyrityksillä on selvä tarve erityisosaamiselle. Kun lisätään yhteistyötä paikallisten yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa, korkeakoulujen tutkimuskapasiteetti tulee pk-yritysten tuotekehittelyn katalysaattoriksi, Tervo totesi.

 

Myös Stick Tech Oy:n toimitusjohtaja Jyrki Kurokallio painotti paikallisten korkeakoulujen ja pk-yritysten välisen yhteistyön etuja.

 

− Synergiapotentiaali on selvä: molemmat antavat toisilleen. Tutkijoilla on tuotekehityksessä tarvittavaa innovatiivisuutta, kun taas yrityksiltä tulee tietämys siitä, mille tuotteille on kysyntää. Oman tietämyksensä pohjalta yritykset pystyvät tarjoamaan tutkijoille myös väitösaiheita, Kurokallio täsmensi.

 

Haasteena perinteiden murtaminen

 

Yritysten ja yliopistojen välisen yhteistyön haasteena on, miten tutkijoita kannustetaan tekemään yrityslähtöistä tutkimusta, jos tämä tutkimus on omien velvoitteiden ohessa tehtyä työtä. Lisäksi on pidettävä mielessä, että tutkijoilla on myös omat intressinsä tutkimuksessa.

 

− Perinteiden murtaminen onkin tärkeää, jotta Turku Innovation Platform veisi meitä kaikkia eteenpäin, Tervo painotti.

 

Korkeakoulujen ja yritysten välisen yhteistyön uhkana voi olla innovaatiopolun yksisuuntaisuus.

 

− Oleellista on oma aloitteellisuus. Yritysten pitäisi esitellä useammin innovaatioaihioita tutkimusryhmille, mutta toisaalta myös tutkijoiden pitäisi olla aktiivisia ja houkutella yrityksiä antamaan tutkimusaiheita. Molemminpuolinen yhteistyö on siis tärkeää, Kurokallio kiteytti.

 

Varsinaissuomalaista innovaatioyliopistomallia ja elinkeinoelämän tarpeita yliopistouudistuksessa käsiteltiin Turun kauppakorkeakoulun ja Turun yliopiston lokakuun lopussa järjestämässä seminaarissa. Lisäksi seminaarissa kuultiin rehtori Tapio Reposen ja Keijo Virtasen esitys yliopistokonsortion nykytilanteesta, kansanedustaja Anne-Mari Virolaisen puheenvuoro innovaatioympäristön kehittämisestä Suomessa sekä Suomen Teollisuussijoitus Oy:n toimitusjohtaja Juha Marjosolan katsaus Varsinais-Suomen kasvuyritysten haasteisiin.

 

Teksti: Leena Telkkinen