Kaj Paavolan ja Olli Hietasen antoisa yhteistyö Haastavia keskusteluja ja uusia näkökulmia

Biolan Oy:n Kaj Paavola ja Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen Olli Hietanen kehuvat kilvan toisiaan. Miesten hedelmällinen yhteistyö alkoi Hietasen ohjatessa Paavolan eMBA-ohjelman lopputyötä.

 

Biolan Oy:n tuoteryhmäpäällikkö Kaj Paavola suoritti kolmessa vuodessa Turun kauppakorkeakoulun kolmiosaisen eMBA-ohjelman. Paavolan lopputyö Ekologisen sanitaation tulevaisuus liittyi vahvasti hänen työhönsä Biolan Oy:n tuoteryhmäpäällikkönä.

 

– Valmistuin viime keväänä. eMBA-ohjelman suorittaminen oli pitkäaikainen tavoitteeni. Koulutuksen suorittaminen oman työn ohella oli kieltämättä aika rutistus, mutta hyvin antoisa sellainen, Paavola hymyilee.

 

– Kaj oli opiskelijana yksi parhaista. Hän on kiinnostunut omasta asiastaan ja työstään ja sen minkä hän tekee, hän tekee täysillä. Lisäksi se, että työ on vahvasti kiinni tekijän omassa työssä ja yrityksessä, tekee hyvästä lopputyöstä erinomaisen, Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen kehitysjohtaja ja Kaj Paavolan lopputyön ohjaaja Olli Hietanen kehuu.

 

– Olli puolestaan on loistava ohjaaja. Hän keskittyi aiheeseeni ja haastoi usein ajattelemaan asioita uudesta näkökulmasta. Olemme molemmat kiireisiä, mutta yksi yhteistyömme vahvuuksista oli varmasti se, että kun tapasimme, keskityimme vain olennaiseen, Paavola kiittää.

 

– Teimme usein töitä sähköpostin välityksellä kello yksi yöllä. Aihe vei mukanaan ja intensiivinen työrytmimme oli samanlainen. Taidamme molemmat olla hiukan työnarkomaaneja, Hietanen myöntää.

 

Konkreettista hyötyä

 

Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen Olli Hietanen valikoitui Kaj Paavolan lopputyön ohjaajaksi, koska Paavola oli nimenomaan kiinnostunut luomaan Biolan Oy:n tulevaisuusskenaarioita.

 

– Kajn lopputyö käsitteli kuivakäymälöiden eli ekologisen sanitaation tulevaisuutta. Aihe kiinnosti myös minua, sillä ympäristö- ja kierrätysasiat kuuluvat mielenkiinnon kohteisiini, kertoo Hietanen, joka on aikoinaan ollut perustamassa Kierrätyskeskusta ja toiminut myös Turun kaupungin kierrätysneuvojana.

 

Lopputyössään Paavola pohti muun muassa sitä, miten keskisuuri perheyritys, kuten Biolan Oy, voi ottaa tulevaisuuskartan käytännön työvälineekseen strategian muodostamisessa.

 

– Tulevaisuuden tekeminen vaatii yrityksessä yhteisen käsikirjoituksen, strategian, jonka mukaan toimitaan ja edetään kohti haluttua tavoitetta. Huolellisesti laadittu tulevaisuuskartta voi säästää yrityksen kalliilta harha-askelilta. Se auttaa sitä varautumaan edessä odottaviin olosuhteisiin ja tarvittaessa myös suunnittelemaan vaihtoehtoisia reittejä tavoitteeseen pääsemiseksi, Paavola sanoo.

 

– Halusin myös löytää menetelmän, jolla voidaan hyödyntää alan ulkopuolisten asiantuntijoiden näkemystä. Biolan Oy:n 30-vuotisen historian aikana yritykseen on kertynyt valtava määrä tietotaitoa ja vahva kulttuuri. Vahva kulttuuri on meille tärkeä voimavara, mutta toisaalta myös riskitekijä, joka voi aiheuttaa näköalattomuutta tai johtaa virheellisiin strategisiin päätöksiin, Paavola toteaa.

 

Hietanen painottaa, että parhaimmillaan tulevaisuusskenaariot osoittavat juuri sen, mihin suuntaan yrityksen täytyy ne rohkeat askeleet ottaa.

 

– Kaj lähetti kyselykaavakkeen useille alan toimijoille, joilla on näkemystä kuivakäymälöiden tulevaisuuden markkinoista. Hän teki valtavan työn purkaessaan kyselyt sekä aukaisemalla niistä muodostuvat tulevaisuuskuvat.

 

– Sain konkreettista tietoa kuivakäymälöiden tulevaisuuden näkymistä. Kyselyiden tärkein anti oli vapaat vastaukset, joissa vastaajat perustelivat näkemyksiään. Suurin työ oli varmasti kyselyn laatiminen, sen miettiminen mitä haluan tietää ja millä kysymyksillä saan vastauksia juuri tietyistä asioista, Paavola sanoo.

 

– Kuivakäymälöillä saattaa tulevaisuudessa olla rajattomat markkinat. Vesivessat joutavat vaikka naulakoiksi, Paavola (vas.) ja Hietanen hymyilevät Puutorin vessassa.

Omat visiot vahvistuivat

 

Noin kaksi miljardia ihmistä elää kuivilla alueilla, missä on jatkuva pula vedestä.

 

Salon Seudun Sanomat kirjoitti viime vuonna, että kolmasosa maailmasta saattaa tulevaisuudessa kärsiä vesipulasta koituvista ongelmista. Suurimpia syitä vesipulaan ovat piittaamattomuus vesivarantojen vaalimisesta ja jyrkkä vedenkulutuksen kasvu. Moni vesilähde on tärveltynyt saastumisen takia.

 

– Vesivessa on yksi suurimmista vesistöjen saastuttajista. Gangesiin johdetaan reilut miljoona litraa käsittelemätöntä jätevettä joka minuutti. Samaan aikaan maailmassa on 2,5 miljardia ihmistä vailla minkäänlaista sanitaatiota, Paavola kertoo.

 

– Todennäköisesti vesi on seuraava luonnonvara, josta taistellaan. Kuivakäymälöillä saattaa hyvinkin olla rajattomat markkinat, Hietanen huomauttaa.

 

Paavolan lopputyö osoitti, että kuivakäymälöillä on vientimahdollisuuksia. Samalla se toi taustatietoa Biolan Oy:n tulevaisuusstrategialle. Asiantuntijoiden näkemys antoi uskoa sille, että yritys on oikealla tiellä.

 

– Olemme Suomessa kuivakäymälöiden markkinajohtajia, mutta toistaiseksi maailmalla tuntemattomia. Visiomme on nousta tulevaisuudessa tällä tekniikan saralla maailman huipulle. Vielä toistaiseksi alan kärjessä ovat pohjoismaiset kilpailijamme, lähinnä ruotsalaiset ja norjalaiset. Haasteita on paljon, sillä pelkästään siinä, miten käymälöihin suhtaudutaan, on maailmanlaajuisesti suuria kulttuurisia eroja, Paavola sanoo.

 

– Kajn lopputyö avasi monia uraa uurtaviakin ajatuksia. Sitä voi kutsua aidoksi edelläkävijyydeksi. Kaj sai varmasti myös voimaa uskoa kovemmin omiin visioihinsa, kun esille tulevat trendit tukivat hänen omaa käsitystään siitä, mihin suuntaan alaa kannattaa kehittää, Hietanen sanoo.

 

Vertaistukea johtajuuteen

 

Hietanen kertoo, että lopputyön ohjaaminen on usein oppimisprosessi opettajallekin. Teoriat perustuvat kirjatietoon tai tieteelliseen tutkimukseen, ohjaustyön kautta näiden teorioiden toimivuutta pääsee testaamaan käytännön yrityselämässä.

 

– Yhteistyön kautta saa itsekin uutta tietoa.Kaikki tulevaisuuden tutkimuksen menetelmät eivät toimineet käytännössä, joten Kaj joutui muokkaamaan niitä hieman.

 

Koulutuksen kautta on mahdollista saada sekä eväitä henkiseen johtamiseen että kokonaisnäkemystä omaan alaan. Arjessa, työkiireiden painaessa päälle, ei useinkaan ehdi tarkemmin tarkastella omaa työtä ja toimintaympäristöä.

 

– Usein yksi yrityksen suurimmista riskeistä on ryhmätyhmyys, joka kasvaa, kun työntekijöillä on sama koulutus ja alan tuntemus. Omaa tapaa toimia saatetaan luulla ainoaksi oikeaksi. Näiden vanhojen tapojen ja omien perususkomusten rikkominen on tärkeää. Sen jälkeen saattaa avautua kokonaan uusi, oman alan ulkopuolinen maailma, jossa on uusia mahdollisuuksia, Hietanen huomauttaa.

 

– Yksi koulutuksen antoisimmista asioista oli vertaistuki. Johtamisen ja liiketoiminnan kehittämisen haasteista saimme ryhmässä aikaan oikeita, luottamuksellisia keskusteluja, jotka antoivat paljon. Kehitysajatukset myös ovat monesti sellaisia, joita ei välttämättä voi purkaa firman sisällä, Paavola sanoo.

 

– eMBA-koulutuksen tarkoitus on kehittää johtajuutta, ja se onnistuu sitä paremmin mitä enemmän lopputyö on kiinni tekijän omassa käytännön työssä. Heittäytyjät erottuvat ja intomielisyys tuo parhaat tulokset, Hietanen summaa.

 

Teksti: Mirka Sillanpää • Kuvat: Esko Keski-Oja