Neoxen Systems Oy:n toimitusjohtaja Kari Tervo Kiihdytyskaistalla

Markkinat ovat koko maailma ja menestykseen tarvitaan partnereita, Neoxen Systems Oy:n toimitusjohtaja Esa Tervo sanoo.

Neoxen on ottamassa askelta, jonka liian moni suomalaisyritys jättää väliin: kiihdytyskaistalla kansainväliseksi tekijäksi on Neoxenin valitsema tie. Yritys on alusta asti pitänyt markkina-alueenaan koko maailmaa.

 

Neoxen Systems perustuu innovaatioon, johon uskovat muutkin kuin omistajayrittäjä. Neoxen on osaltaan padonnut tiedon tulvan ja luonut informaation hallintaan käyttäjän näkökulmasta suunnitellun softan.

 

– Kaksi asiaa on alusta asti ollut meille täysin selvä: markkinat ovat koko maailma ja menestykseen tarvitaan partnereita, Neoxen Systems Oy:n toimitusjohtaja Esa Tervo sanoo.

 

Neoxen Systems Oy on vuonna 2002 Turku Science Parkin yrityshautomossa perustettu 17 työntekijän yritys.

 

– Hautomoaika oli kaikin tavoin erittäin tärkeä vaihe. Tavallaan ICT-Turku leipoi tämän homman kasaan, sillä oli tarvittavat kontaktit sekä mahdollisuudet virittää verkostot muun muassa akateemiseen maailmaan. Toinen tärkeä taho on ollut Tekes, jonka kautta aukesi väylä sekä kansainvälisen partnerin hakuun että tuotekehityksen rahoitukseen. Lisäksi yrityksen johtoryhmällä on 80 vuoden kumulatiivinen kokemus kansainvälisestä ohjelmistoyrityksestä, Tervo listaa taustoja.

 

Neoxen sai pari vuotta sitten partnerin, ranskalaisen SofTeam-tietotekniikkayrityksen. Esa Tervo vannoo Eurooppalaisen Innovaatiokeskusverkoston (IRC) nimeen.

 

– Ilman IRC:tä etsiskelisimme varmaan vieläkin partneria. IRC on ennakkoluuloton ja kattava tapa hakea kumppania, mutta kentällä valitettavan huonosti tunnettu.

 

Microsoftin kultapartneri

 

Ulkopuolisen rahoittajan ja Tekesin kautta järjestyi puolestaan rahoitus, ja hanke sai EUREKA-leiman. EUREKA-hanke alkoi vuonna 2004 ja päättyi elokuussa 2006. Työn tuloksena kehittyi ohjelma, jolla hallitaan ohjelmistotuotannon elinkaarta.

 

– Neoxen on Microsoftin niin sanottu kultapartneri. Teimme varmasti Suomen ennätyksen nousemalla suoraan korkeimmalle Microsoft Gold Certified Partner -tasolle. Neoxenilla on oikeus käyttää tuotteissaan Designed for Microsoft Windows XP -logoa.

 

Ohjelmistosuunnittelijat Florin Toda (vas.) ja Matias Korppi-Tommola.

Yhteistyö yliopiston kanssa

 

Neoxen on tehnyt tuottoisaa yhteistyötä myös yliopiston kanssa. Yritys on hyötynyt tutkimuksen tuloksista ja Turun yliopistolle Neoxen on antanut pohjan useammille tieteellisille artikkeleille sekä väitöstutkimukselle. Informaatioteknologian laitokselta ohjelmistotekniikan yliassistentti Antero Järveä kiehtoi ohjelmistoprosessien mallinnustyön käytännönläheisyys.

 

– Häntä kiehtoi ja motivoi myös osaamisen kärjen rakentaminen. Järven ja Neoxenin kaltaisten törmäämisten merkitys on äärettömän suuri, Tervo kertoo.

 

Tulevien suomalaisten menestystarinoiden kannalta olisi Tervon mukaan oleellista, että hautomovaiheen jälkeenkin olisi tukea tarjolla.

 

– Meillä on käytössä aivan erinomainen järjestelmä aloittavien yritysten kohdalla. Mutta kun pitäisi ottaa se seuraava askel ja kasvaa, niin siihen kiihdytykseen ei tukirakenteita ole olemassa. Tämä vaihe on mielestäni kaikkein kriittisin, mutta tätä välivaihdetta ei tueta, vaikka kansallisena tavoitteena on tuottaa menestysyhtiöitä. Pikkurahalla ei kuuhun asti mennä, Tervo tiivistää.

 

 

 

 

Tekes tasoittaa tietä ideasta liiketoimintaan

 

Pekka Suomela

Tekesin eli teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen asiakkaana on vuosittain noin 3 000 yritystä ja 50 yliopistoa, korkeakoulua ja tutkimuslaitosta. Rahoituksen painopiste on perinteisesti ollut teknologian kehittämisessä, mutta Tekesin kurssia reivataan myös uusille reiteille.

 

Turun kauppakorkeakoulun kasvatti Pekka Suomela arvioi työkseen innovaatioiden ja yritysten mahdollisuuksia. Innovaatioista pitäisi puskea kannattavaa liiketoimintaa, ja puskijaksi tarvitaan rahaa.

 

– Karrikoiden sanottuna tyypillinen esimerkki Suomesta on muutaman miehen yritys, joka kehittää tuotteensa täydelliseksi. Ja kun ostavien asiakkaiden jonoa ei autotallin oven taakse synny, tuotetta kehitetään entisestään. Tällaista toimintaa ei ole tietenkään järkevää rahoittaa, sanoo Tekesin teknologia-asiantuntija Pekka Suomela.

 

Tutkimus- ja tuotekehitys ovat ensiarvoisen tärkeitä, kun yrityspohjaa rakennetaan. Mutta pelkkä tuotekehitys ei tee innovaatioista menestyvää liiketoimintaa, kuten Suomelan kärjistetty, mutta todellinen esimerkki kertoo. Tekes tutkiikin tarkasti hakemukset ja sparraa aloittavia yrityksiä. Arvioiden pohjalta kehityskelpoiset saavat rahoitusta toimintaansa.

 

– Yrityksen ei ole kuitenkaan syytä tarttua kaikkiin tarjottuihin naruihin. Eli julkisen rahoituksen saatavuus ei saa olla yritystoimintaa ensisijaisesti ohjaava tekijä, Suomela huomauttaa.

 

Suomela tietää saman kuin moni muukin: yrityksen kasvu ja kansainvälinen menestys pohjaavat myös moneen muuhun osa-alueeseen kuin tutkimukseen ja tuotekehitykseen.

 

– Ymmärrys tästä on toki olemassa. Teknologian kehittäminen on tärkeää ja edelleen Tekes-rahoituksen ytimessä, mutta painopistettä siirretään selvästi liiketoimintaosaamisen kehittämiseen. Tekes on pääsääntöisesti projektirahoittaja, mutta liiketoiminnan kokonaisvaltainen tarkastelu tuo ainakin nuorten yritysten kohdalla mukaan myös yrityskohtaisen rahoituksen elementtejä.

 

Kehitys näkyy myös Tekesin teknologiaohjelmissa siten, että perinteisten teknologia- ja toimialalähtöisten ohjelmien rinnalle on jo tullut muun muassa palveluihin ja liiketoiminnan kehitykseen keskittyvät ohjelmat. Toimialasta riippumatta innovaatioiden kehittämiseen on siis julkista rahaa jaossa.

 

– Myynnin ja markkinoinnin toteutukseen Tekes-rahaa ei ole haettavissa. Se olisi jo EU-lainsäädännönkin vastaista ja vääristäisi kilpailua. Oleellista kuitenkin on, että yrityksen asiat on kokonaisvaltaisesti suunniteltu ja liiketoimintasuunnitelmat hyvin tehty.

 

Markkinoinnin ja kansainvälisen kasvun suunnitteluun Tekes siis voi osallistua, tekemisen rahoitus vaatii mukaan muita rahoittajia kuten pääomasijoittajat, bisnesenkelit, Finnvera, pankit, jakelupartnerit. Kansainväliseen kasvuun tähtäävä toiminta saattaa sisältää projekteja, esimerkiksi tuotteiden jatkokehitys ja liiketoimintaosaamisen jonkin osa-alueen vahvistaminen, joita Tekes voi rahoittaa.

 

Turkulainen Neoxen Systems Oy on yksi Tekesin rahoittamista yrityksistä. Neoxen kokosi noin miljoonan euron rahoituspaketin toimintansa kehittämiseen.

 

– Tekesin osuus ensimmäisestä rahoituskierroksesta oli pyöreästi puolet. Kun projektiin saatiin mukaan toinen ulkopuolinen rahoittaja, paketti saatiin kuntoon ja yrityksestä saatiin tavallaan kaksi samansuuntaista arviota. Neoxen on poikkeuksellisen hyvä esimerkki nuoresta teknologiayrityksestä, sillä yrityksen taustalta löytyy sekä vahvaa toimialakokemusta että liiketoimintaosaamista; lisäksi avainhenkilöt olivat työstäneet ideaa todella pitkään ja monipuolisesti ennen yritystoiminnan käynnistämistä, Pekka Suomela sanoo.

 

Teksti: Mikko Grönman • Kuvat: Esko Keski-Oja