Ennakointitieto poliisijohdon apuna

Suomessa tapahtuva ihmisten syrjäytyminen on sisäisen turvallisuuden kannalta suurin uhka maassamme, Mikko Paatero sanoo.

Länsi-Suomen lääninpoliisijohtaja Mikko Paatero uskoo tulevaisuudentutkimuksen tuottaman tiedon käyttökelpoisuuteen. – Viranomaisilta vaaditaan uskallusta tehdä pitkän tähtäimen linjauksia ennakointitiedon perusteella, Paatero sanoo.

 

"Ei muumitaloa lukita yöksi", lauletaan laulussa. Eikä ole perinteisesti lukittu suomalaistenkaan taloja – tai ainakin avaimet on jemmattu kynnysmaton alle. Suomi on turvallisen maan maineessa, eikä suotta. Lääninpoliisijohtaja Mikko Paateron mukaan turvallisuustilanne Suomessa on yhä erinomainen verrattuna vaikkapa mihin tahansa sen naapurimaista. Emme elä kuitenkaan muumilaaksossa, vaan maailmassa, jossa rajat aukeavat ja rajoja kumartamaton verkkorikollisuus vyöryy.

 

Rikollisuudelle otollista pohjaa luovat kehityskulut kumpuavat kuitenkin yhteiskunnan sisältä.

 

– Väitän, että Suomessa tapahtuva ihmisten syrjäytyminen on sisäisen turvallisuuden kannalta suurin uhka maassamme. Rikollisuus on yleensä seurausta jostakin. Jotkut muut tahot kuin poliisi pystyvät pitkällä aikavälillä vaikuttamaan paljon enemmän sisäiseen turvallisuuteen. Kun poliisi puuttuu peliin, ollaan jo myöhässä, Paatero muistuttaa.

Ainutlaatuista verkostoitumista

Länsi-Suomen poliisin lääninjohto ja Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskus toteuttivat vuosina 2003–2006 yhteistyössä "Tulevaisuus ja turvallisuus: poliisin toimintaympäristö muutoksessa" -hankkeen (POLTU). Syrjäytymiskehitys ja keinot sen torjuntaan nousivat myös POLTU-hankkeen keskiöön. Hankkeen puitteissa järjestettiin tulevaisuusverstaita, joissa tulevaisuutta hahmotettiin laajan ryhmän yhteistyönä. Hankkeeseen osallistui poliisin lisäksi muiden viranomaisten, kansalaisjärjestöjen ja yritysten edustajia.

 

– Yhteistyötahojen määrällä mitaten tämä oli poliisille ennenkokematon hanke. Tulevaisuustyöskentelyyn osallistui hankkeen aikana noin 140 eri tahojen edustajaa, Paatero kertoo.

 

POLTU-hankeesta saadut tulokset päivitetään toukokuussa järjestettävässä seminaarissa. Tämän jälkeen mietitään hankkeen jatkoa ja sen mahdollista laajentamista kansallisesti ja kansainvälisesti. Hankkeen kokemuksista on hyötyä myös Paateron vetämässä valtakunnallisessa työryhmässä, joka tarkastelee turvallisuuden ennakointia. Työryhmän toimeksianto liittyy hallitusohjelmaan kirjattuun poliisin pitkän aikavälin resurssisuunnitelman tekoon.

Ennaltaehkäisy avainasemassa

Ihmisten kokema turvallisuudentunne ja rikollisuuden määrä eivät kulje käsi kädessä. Keskimäärin turvallisuustilanne on parempi kuin koettu turvallisuus. Koettuun turvallisuudentunteeseen vaikuttavat esimerkiksi lehtien näyttävä rikosuutisointi ja teknisten valvontalaitteiden lisääntyminen elinympäristössämme. Yksityinen turva-ala kasvaa vauhdilla, ja Paateron mukaan onkin tärkeää miettiä niitä rajoja, mihin asti yksityinen turvabisnes voi ulottua.

 

– Mielestäni hyvän yhteiskunnan on turvattava verovaroin ihmisten fyysinen turvallisuus.

 

Paatero pitää tärkeänä, että tulevaisuutta pyritään ennakoimaan mahdollisimman luotettavasti ja toisaalta uskalletaan tehdä suunnitelmia ennakointitietoon pohjautuen. Miten tämä voisi konkretisoitua poliisijohdon työssä?

 

– Uskon, että poliisin kannattaa panostaa aina näkyvyyteen ja ennaltaehkäisevään työhön. Keskittyminen pelkästään ilmoitettujen rikosten tutkintaan ei ole hyvä strategia. Ennaltaehkäisevään työhön pitäisi uskaltaa panostaa enemmän kuin tällä hetkellä tehdään – ja tehdä se vaikka resurssit vähenisivät, Mikko Paatero linjaa.

 

Teksti: Jussi Matikainen • Kuva: Vesa-Matti Väärä