Uusia haasteita, uusia mahdollisuuksia

Voimme omalla toiminnallamme tehdä uudesta Turun yliopistosta erittäin vahvan kokonaisuuden" – Matti Rihko ja Hanna Ruska-Becker

Uuden Turun yliopiston hallitus on ylin päättävä elin, joka tekee kaikki yliopistoa koskevat keskeiset strategiset päätökset. Hallitus on aloittanut työskentelynsä uudella kokoonpanolla jo tänä syksynä.

 

Tuden yliopiston hallitus on suppeampi kuin aikaisemmin, ja mukana on enemmän ulkopuolisia jäseniä kuin ennen. Yliopiston ulkopuolelta tulevat hallituksen jäsenet ovat liike-elämän ja julkishallinnon asiantuntijoita. Raisio Oyj:n toimitusjohtaja Matti Rihko ja Turun kauppakorkeakoulun lehtori Hanna Ruska-Becker kuuluvat uuteen hallituskokoonpanoon.

 

– Hallituksen kymmenestä jäsenestä neljä tulee yliopiston ulkopuolelta ja kuusi edustaa yliopistoyhteisöä. Mukana ei esimerkiksi ole enää edustajaa jokaisesta tiedekunnasta. Kaikki joutuvat ajattelemaan asioita koko yliopiston näkökulmasta, Ruska-Becker sanoo.

 

– Tavoitteena on, että linjaukset ovat tasapainossa koko yliopiston edun kannalta, Rihko täydentää.

 

Yliopiston hallituksen perustehtävät on määritelty ensi vuonna voimaan astuvassa uudessa yliopistolaissa. Sen mukaan hallituksella on ylin päätäntävalta ja rehtorilla operatiivinen valta ja vastuu.

 

– Uusi hallintomalli korostaa erityisesti yksilöjohtamista. Meidän on nyt tehtävä pohjatyö hyvin ja muun muassa mietittävä, miten saamme tämän uuden hallintomallin toimimaan käytännössä, Rihko sanoo.

 

Rihkon ja Ruska-Beckerin mukaan uuden yliopiston rehtorin, samoin kuin muiden esimiesten, rooli on ensi vuonna selkeämpi ja vahvempi kuin aikaisemmin.

 

– Kyse ei kuitenkaan ole yksinvallasta vaan yksilövallasta, joka sisältää myös vahvan vastuun. Yksilövallan käyttäjä hyödyntää oman ryhmänsä näkemyksiä, mutta tekee itse päätöksen ja myös seisoo sen takana, aivan kuten yrityselämässä, Rihko selventää.

 

Enemmän vastuuta

Hallitus päättää muun muassa uuden yliopiston tiedekunta- ja yksikkörakenteista sekä myös laitosjaoista ja -neuvostoista.

 

– Tätäkin kautta pääsemme vaikuttamaan uuden johtamisjärjestelmän muotoutumiseen. Halusimme myös kuunnella yliopistoyhteisöä ja säilytimme esimerkiksi mahdollisuuden kolmikantaisen laitosneuvoston muodostamiseen, Ruska-Becker kertoo.

 

– Kaiken kaikkiaan uudistuksen myötä yliopistojen vastuuta lisättiin enemmän kuin valtaa, ja tämä epätasapaino on hallituksen päänsärky. Muun muassa taloudenpito pitää miettiä eri tavalla kuin aikaisemmin. Toisaalta uudistus myös tuo mukanaan uusia rahoitusmahdollisuuksia, joita ei ole aikaisemmin ollut, Rihko huomauttaa.

 

Talous on uudessa yliopistossa isommassa roolissa kuin aikaisemmin, mutta molemmat hallituksen jäsenet painottavat, että se ei tarkoita sitä, että talous jyrää yliopiston perustehtävät.

 

– Vaikka rahan käyttöä pitää seurata tarkemmin kuin ennen, yliopiston tehtävät ovat edelleen selkeät. Tärkeintä on, että varat ja resurssit käytetään entistä tehokkaammin nimenomaan tutkimuksen ja opetuksen hyväksi, Ruska-Becker sanoo.

 

– Yleinen tiukka taloustilanne tuo tietysti omat haasteensa myös hallituksen toiminnalle. Raamit ovat aika tiukat, sillä kuluja tulee lisää, eikä uutta rahaa ole juurikaan tulossa, Rihko lisää.

 

Vahva kokonaisuus

Hallitusten jäsenten mukaan hallintorakenteiden muutos ei tule juurikaan näkymään yliopiston ydintehtävän eli tutkimuksen ja opetuksen tasolla. Lähitulevaisuuden suurin haaste on yhdistymisen loppuun saattaminen.

 

– Tavoitteena on, että tulevaisuudessa perustehtävät on helpompi hoitaa ja niille on varattu enemmän resursseja. Silloin kun hallinto on hiukan huomaamaton, se yleensä toimii parhaiten, Rihko sanoo.

 

Turun yliopiston ja Turun kauppakorkeakoulun yhdistymisen myötä syntyy entistä monialaisempi ja korkeatasoisempi yliopisto. Yliopiston ja kauppakorkeakoulun yhdistelmä on hallituksen jäsenten mukaan suomalaisittain ainutlaatuinen.

 

– Kauppakorkeakoulun liiketalouspuoli tuo mukanaan tiettyjä osaamis- ja vahvuusalueita, jotka ovat uniikkeja. Kun saamme uuden yliopiston sisällä raja-aidat mataliksi, ja homman toimimaan käytännössä, syntyy maahamme käytännössä uusi kakkosyliopisto, Rihko sanoo.

 

– Vaikka meillä ei ole samoja taloudellisia resursseja kuin esimerkiksi Aalto-yliopistolla, voimme omalla toiminnallamme tehdä uudesta Turun yliopistosta erittäin vahvan kokonaisuuden, Rihko ja Ruska-Becker lisäävät.

 

Teksti: Mirka Sillanpää • Kuva: Esko Keski-Oja