Mahdollisuus vaikuttaa

Francesca Allievi ja Jarmo Vehmas ovat mukana Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen Tampereen yksikön johtamassa EU-rahoitteisessa tutkimushankkeessa.

Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen Tampereen yksikkö johtaa EU-hanketta, jonka tavoitteena on kehittää menetelmiä ja työkaluja, joilla tarkastellaan niin sanottuja kestämättömiä trendejä sekä niiden välisiä suhteita ja riippuvuuksia. Tutkimustulokset saattavat tulevaisuudessa vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon.

 

EU:n kestävän kehityksen strategiassa tunnistettuja kestämättömiä trendejä on kymmenisen kappaletta. Näitä kestämättömiä kehityskulkuja ovat muun muassa väestön ikääntyminen, sosiaalinen eriytyminen sekä luonnonvarojen ja energian liikakäyttö, Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen erikoistutkija Jarmo Vehmas luettelee.

 

Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen koordinoimassa SMILE (Synergies in Multi-scale Inter-Linkages of Eco-social systems) -tutkimushankkeessa tarkastellaan erityisesti näiden kestämättömien trendien välisiä suhteita ja riippuvuuksia.

 

– Eri trendien väliset kytkennät ovat tutkimuksen ydin. Tarkastelemme muun muassa sitä, miten eri kehityskulut liittyvät toisiinsa ja löytyykö tiettyjä tekijöitä, jotka vahvistavat joidenkin trendien samankaltaista kehittymistä, Vehmas sanoo.

 

SMILE-hankkeen tutkimusryhmää kiinnostaa myös se, mitä tapahtuisi, jos esimerkiksi poliittisilla toimenpiteillä haluttaisiin muuttaa joidenkin kestämättömien trendien kehityskulkuja.

 

– Miten tämä vaikuttaisi muihin trendeihin ja aiheuttaisivatko toimenpiteet sen, että jonkun toisen trendin suhteen ei voidakaan tehdä mitään? Silloin ollaan trade-off-tilanteessa eli joudutaan tekemään valinta eri tavoitteiden välillä, Vehmas selvittää.

 

Metodologista kehitystyötä

Kansainvälinen SMILE-tutkimushanke on EU:n seitsemännen puiteohjelman rahoittama hanke, joka on jatkoa kuudennen puiteohjelman rahoittamalle DECOIN-hankkeelle. Tutkimusprofessorina toimii Jyrki Luukkanen

 

– Hankkeet liittyvät vahvasti toisiinsa, jatkamme nyt jo aiemmin aloittamaamme metodologista kehitystyötä. SMILE-hanke on ollut käynnissä reilun vuoden ja se jatkuu vuoden 2011 kesäkuun loppuun asti.

 

Suomesta Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen kumppanina on Tilastokeskus. Kansainväliset yhteistyökumppanit ovat Italiasta, Espanjasta, Alankomaista, Englannista ja Romaniasta. Molempien EU-hankkeiden ydinryhmä on muodostunut suomalaisista, italialaisista ja espanjalaisista.

 

– Muut yhteistyökumppanit ovat ulkokehällä, pitkälti siitä syystä, että muilla ei ole omia lähestymistapoja näihin tutkimusongelmiin. Meillä oli jo ensimmäisessä hankkeessa tutkittavaan aiheeseen omat lähestymistapamme. Italialaisilla ja espanjalaisilla partnereillamme oli puolestaan omansa, Vehmas kertoo.

 

– SMILE-hankkeella on vahva metodologinen fokus, ja tavoitteemme on muun muassa integroida erilaisia lähestymistapojamme, Vehmas täydentää.

 

Alusta alkaen suomalaisten, italialaisten ja espanjalaisten lähestymistapojen selkein yhdistävä tekijä on ollut määrälliset mittarit. Niissä voidaan soveltaa EU:n kestävän kehityksen indikaattoreita.

 

– Erottava tekijä on se, että italialaisten ja espanjalaisten lähestymistavat ovat poikkileikkauksia, joissa tarkastellaan esimerkiksi tiettyä vuotta. Me taas olemme kiinnostuneita enemmänkin aikasarja-analyysistä eli muutoksesta ajassa, Vehmas selventää.

 

SMILE-hankkeen kansainvälinen tutkimusryhmä muotoutui pitkälti samaksi kuin aiemmassa hankkeessa. Tulevaisuuden tutkimuskeskuksella on hankkeesta vetovastuu, mutta yhteistyökumppanit ovat mukana päätöksenteossa.

 

– Vaikka johdamme hanketta, emme ole ottaneet vahvaa koordinaattorin roolia. Meillä on valtavasti muitakin projekteja eivätkä resurssimme riittäisi koko homman pyörittämiseen. Olemme kuunnellet yhteistyökumppaneitamme ja erityisesti italialaiset ja espanjalaiset ovat olleet aktiivisia ja vaikuttaneet paljon siihen, mihin suuntaan hankkeessa on menty. Meidän siunauksellamme tietysti, Vehmas lisää.

 

Kansainvälinen yhteistyö painottuu käytännössä yhteisiin konferensseihin, joita järjestetään useamman kerran vuodessa.

 

– Vaikka esimerkiksi italialainen ja espanjalainen keskustelukulttuuri eroaa suomalaisesta toisinaan paljonkin, yhteistyö on koko ryhmän kesken toiminut hyvin. Ideoiden ja mielipiteiden vaihto on ollut hedelmällistä, Vehmas täydentää.

 

Kestävän kehityksen toteutumisedellytyksiä

SMILE-hankkeessa päällekkäisyyksiä aikaisemman hankkeen kanssa vältetään Vehmaksen mukaan keskittymällä ennen kaikkea metodologiaan. Empiiristä tutkimusta tehdään tapaustutkimuksissa.

 

– Hankkeessa oli tarkoitus käyttää hyödyksi EU:n kestävän kehityksen indikaattoreita, mutta aineisto ei ollut kovin hyvää tähän tarkoitukseen. Lisäksi indikaattorit oli kerätty maittain, jolloin ei saatu esille maiden sisällä olevia eroja, joita hankepartnerit pitävät erityisen tärkeänä, Vehmas kertoo.

 

– Tästä tarpeesta saimme ajatuksen ottaa mukaan tapaustutkimuksia niin kansalliselta kuin paikalliseltakin tasolta. Tutkittavia alueita on kaikkiaan kuusi kappaletta ja jokaisella hankkeeseen osallistuvalla maalla on oma tapaustutkimuksensa. Mielenkiintoisimmat tulokset ovat varmasti vielä tulematta, Vehmas pohtii.

 

Näissä tapaustutkimuksissa pyritään muun muassa tunnistamaan kestämättömien trendien väliset kytkennät kestävän kehityksen eri ulottuvuuksien eli taloudellisen, ympäristöllisen ja sosiaalisen kestävyyden välillä.

 

– Lisäksi selvitämme miten kestävän kehityksen toteutumista voitaisiin edistää alueellisesti. Hankkeella saattaa olla kauaskantoisiakin vaikutuksia, sillä tulosten perusteella pyrimme tekemään myös politiikkasuosituksia, Jarmo Vehmas sanoo.

 

 

Klusterianalyysi kiinnostaa EU:n päättäjiä   SMILE-hankkeessa on mukana Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen italialainen projektitutkija Francesca Allievi. Milanosta kotoisin oleva Allievi keskittyy EU:n 27 jäsenmaata kattavaan tapaustutkimukseen, jossa tavoitteena on tehdä EU:n jäsenmaista klusterianalyysi niiden samankaltaisuuksien perusteella.   – Jäsenmaat ryhmitellään eri klustereihin EU:n kestävän kehityksen indikaattoreita hyväksi käyttäen. Näitä indikaattoreita on kaikkiaan noin 150, joista olemme valinneet 16 kappaletta. Näitä ovat esimerkiksi maan työttömyysaste, energiariippuvuus tai hiilidioksidipäästöt per henki. Etukäteen on vaikea sanoa miten maat tulevat ryhmittymään. Tulokset ovat varmasti herkkiä juuri sille mitä indikaattoreita käytetään, Allievi sanoo.   Kaikki EU:n jäsenmaat kattavassa klusterianalyysissä kiinnitetään huomiota erityisesti kestävän kehityksen eri ulottuvuuksiin eli taloudelliseen, ympäristölliseen ja sosiaaliseen kestävyyteen.   – Haasteellista on löytää hyvää dataa ja hyviä mittareita nimenomaan sosiaalisen kestävyyden analysointiin. Euroopan komissio on muistuttanut sosiaalisen kestävyyden ja sitä koskevien alueiden tärkeydestä. Se on kaiken kaikkiaan ollut erittäin kiinnostunut klusterianalyysistä, ja tuloksia voidaankin ehkä myöhemmin käyttää poliittisessa päätöksenteossa, Francesca Allievi sanoo.

 

Teksti: Mirka Sillanpää • Kuva: Esko Keski-Oja