Tulevaisuuden mahdollisuudet kuvina

Tulevaisuuden tutkija Elina Hiltunen painottaa, että myös menneisyys on tärkeä pohja tulevaisuuden tutkimuksessa. Kuvauspaikkana Antiikkiliike Blomquist Helsingissä.

Tulevaisuuden liiketoimintaosaamisen tutkijakoulu TULIOssa eri tieteenalat ja näkökulmat kohtaavat luontevasti toisensa ja yritysmaailman.

 

Yksi TULIOn tutkijakoulutettavista on Elina Hiltunen.   – Tutkijakoulu yhdistää hyvin eritaustaisia ihmisiä eri yliopistoista. Se on sen erityinen voimavara. Ryhmästä saan uudenlaisia ajatuksia ja herkullisia kommentteja, siinä syntyy hyvää vuoropuhelua. Hyvien ideoiden lisäksi olen saanut paljon ohjausta omalle työlleni, Hiltunen pohtii.   Elina on malliesimerkki monitieteisestä tutkijasta: hän on koulutukseltaan kemian alan diplomi-insinööri, joka on opiskellut Teknillisessä korkeakoulussa, Helsingin kauppakorkeakoulussa ja kursseja Taideteollisessa korkeakoulussa. Väitöstutkimuksensa hän tekee Helsingin kauppakorkeakouluun.   TULIOta koordinoi Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskus.

TULIO   - Tulevaisuuden liiketoimintaosaamisen tutkijakoulu on nelivuotinen (2006–2009).   - Tutkijakouluun kuuluu 26 tutkijakoulutettavaa.   - TULIOta koordinoi Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskus, ja tutkijakoulua johtaa professori Markku Wilenius.   - Tutkijakoulutettavat tekevät väitöstutkimustaan omaan emokorkeakouluunsa.

Kansainvälinen verkosto

Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa on kattava kontaktiverkko tulevaisuuden tutkijoihin eri puolilla maailmaa. Se järjestää vuosittain suuren kansainvälisen konferenssin, joka tänä vuonna pidetään lokakuun alussa.

 

– Laajaa tutkimusverkosto ja kontaktit yhdistettynä tutkijan vapauteen edesauttavat uuden kehittelyä, Elina sanoo.

 

Pienenä puutteena hän pitää sitä, että Turun kauppakorkeakoulussa ei ole mahdollista väitellä tulevaisuudentutkimuksesta.  

Merkkejä tulevaisuudesta

Elina Hiltusen tutkimusaiheena ovat heikot signaalit. Hän tarkastelee niitä sekä metodologisesti että käytännön kautta.

 

– Heikot signaalit ovat tässä päivässä olevia merkkejä tulevaisuudesta, ne ovat siis jo olemassa. Tutkimukseni avulla teen heikot signaalit paremmin näkyviksi, hän kertoo.

 

Elina on kehittänyt heikkoihin signaaleihin liittyen uuden teoreettisen käsitteen, tulevaisuusmerkin ja käytännön menetelmän heikkojen signaalien käyttämiseen, tulevaisuusikkunan. Tulevaisuusikkuna on monitori, jossa näytetään visuaalisia heikkoja signaaleja. Ne voivat antaa osviitta siitä, miltä asiat tulevaisuudessa näyttävät tai mitä mahdollisuuksia tulevaisuudessa on. Tulevaisuusikkunaa on testattu VTT:llä, ja se on jo käytössä yritysmaailmassakin.

 

– Tulevaisuusikkunan tarkoituksena on herättää katsojissa keskustelua tulevaisuuden mahdollisuuksista. Yritysten on tärkeä pohtia, miten heikkoja signaaleja voi käyttää hyväksi liiketoiminnassa, Elina korostaa.

 

Keskustelut ja yhteistyö yritysmaailman kanssa ovat Elinan mielestä oleellinen ja tarpeellinen osa tutkimustyötä.

 

– En halua, että tutkimustyöni on vain teoreettista virittelyä, vaan on tärkeää, että pystyn hyödyntämään sitä myös käytännössä, esimerkiksi yritysmaailmassa, Elina Hiltunen kertoo.

 

 

Muuttuva oppiminen   Tulevaisuuden tutkimuskeskus on mukana tutkimassa ja kehittämässä tulevaisuuden koulutusta. Yleissivistys ja osaaminen työelämässä 2030 -hankkeessa haettiin vastauksia, miten yhteiskunnallinen muutos ja murrosaika vaikuttavat yleissivistykseen ja osaamiseen työelämässä vuonna 2030.   Oppimisen muodot ovat muuttumassa. Teknologia tulee sulautumaan ympäristöön, ja sitä käytetään luontevasti osana työtä ja oppimista. Sosiaalinen media ja interaktiiviset pelit opettavat ihmiset maailmaan, jossa pelin sääntöjä ei tiedetä etukäteen ja tieto neuvotellaan jatkuvasti uusiksi. Ihminen, joka on sopeutunut tällaiseen toimintakulttuuriin, ei enää pidä staattisia ja etukäteen määriteltyjä rakenteita kovin mielekkäinä.   Tulevaisuuden oppimisessa henkilökohtaiset ja yksilölliset tarpeet korostuvat. Oppimismahdollisuuksien ja koulutuksen kaikkiallisuus ja teknologiset innovaatiot haastavat oppilaitoskeskeisen tavan toimia.   Yhteiskunnassa tarvitaan laajempaa osaamiskäsitteen ymmärtämystä, sillä tulevaisuudessa oppiminen ei voi tapahtua pelkästään koulumuotoisesti. Koulutuksen eri osapuolten on luotava yhteistyössä aivan uusia oppimisympäristöjä ja osaamiskehityksen kohtauspaikkoja.   Yleissivistys ja osaaminen työelämässä 2030 – menestyksen eväät tulevaisuudessa -hankkeessa kehitettiin ennakointimenetelmiä ja tuotettiin kaikille koulutussektoreille uusia ajatuksia tulevaisuuden päätöksenteon tueksi, toimijoiden yhteistyön lisäämiseksi ja uusien toimintamallien ja -tapojen löytämiseksi. Hankkeen rahoitti opetusministeriö, ja se päättyi tammikuussa 2008.   Hanna-Kaisa Aalto projektipäällikkö Tulevaisuuden tutkimuskeskus

 

Ideoita aikuisten oppimisen kehittämiseen   Pohjoismaisten yhteiskuntien kilpailukyky perustuu jatkuvalle osaamisen kehittymiselle. Tulevaisuuskuvissa Pohjoismaiden keskeisiä kilpailutekijöitä ovat arvot, kuten tasa-arvoisuus ja suvaitsevaisuus, sekä luovuus, innovaatiot ja toimintakyky.   Pohjoismaat ovat kilpailukykyvertailuissa menestyneet erinomaisesti. Mutta yhteiskuntiemme tulevaisuuden haasteita ovat muun muassa väestön ikääntyminen ja työvoiman riittävyys kaikilla toimialoilla. Menestymisen resepti tulevaisuudessa voi olla elämisen monimuotoisuus ja monikulttuurisuus sekä taito kommunikoida ja olla tuottavia yhdessä erilaisten ihmisten kanssa.   Pohjoismainen kaksivuotinen (2006–2007) yhteistyöhanke Nordisk tenketank för vuxarnas lärandet keräsi tietoa aikuisten oppimisesta ja kehittymisestä yhteiskunnallisen kehityksen moottorina. Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskus on ollut mukana hankkeessa. Tässä muutama poiminto työryhmän viesteistä aikuiskoulutuksen kehittäjille:   Toimintaympäristön muutoksia on seurattava systemaattisesti ja jatkuvasti. Koulutusjärjestelmät on sopeutettava palvelemaan muuttuvan yhteiskunnan kehitystä.   Tiedon siirtämisen aika on ohi! Osaaminen ratkaisee, ja sen kehittämiseen pitää panostaa.   Ohjauksen ja osaamisvalmennuksen avulla yksilöä tuetaan ottamaan vastuuta jatkuvasta osaamisen kehittämisestä ja suunnittelusta.   Tulevaisuuden tärkeimpiä osaamisia ovat viestintä eri tekniikoiden avulla, vuorovaikutustaidot ja kyky toimia sekä heterogeenisissä ryhmissä että itsenäisesti, luovasti ja tarmokkaasti.   Koulutusjärjestelmien sektorirajoja pitää purkaa ja koota koulutuksen ohjausjärjestelmä saman viranomaisen hallintaan.   Tarvitaan yksilöllisen kysynnän mukaan muotoutuva opintotarjonta.   Koulutus on nähtävä sijoituksena. Jatkuvan koulutuksen rahoitusmuotoja on kehitettävä niin, että vastuu jakautuu yksilön, työpaikan ja yhteiskunnan kesken.   Nordisk tenketank för vuxarnas lärandet -hankkeen rahoittajana oli Pohjoismainen ministeriöneuvosto. Hankkeesta julkaistu raportti ja sen suomenkielinen tiivistelmä ovat osoitteessa www.nordvux.net/page/457/nordisktenketank.htm   Leena Jokinen koulutuspäällikkö Tulevaisuuden tutkimuskeskus

 

Teksti: Tuija Alihaanperä • Kuva: Robert Seger