Top Management Forum 2010: Mahdollisuuksien maailmat

Tämän vuoden Top Management Forum -tapahtumassa tiede- ja yritysmaailma loi yhdessä katseen mahdollisuuksien maailmaan. Tulevaisuutta eri näkökulmasta pohtivat tieteentekijät toivat keskustelun pohjaksi esiin ajatuksiaan siitä, miltä maailma voisi tulevaisuudessa näyttää.

 

– Avaamme tänään mahdollisuuksien ikkunat. Jokainen saa itse päättää, millaisen näkymän ikkunasta näkee, TSE exen johtaja Kirsi Kostia totesi tilaisuuden aluksi.

 

Virtuaalijohtaminen lisääntyy

 

Satu Lähteenmäki

Turun kauppakorkeakoulun johtaja, professori Satu Lähteenmäki pohti puheenvuorossaan, voiko ”kasvoton ja kaukana oleva” olla oikeasti johtaja. Virtuaalisuus poistaa suuren osan kommunikaatiosisällöstä, kun kehollinen viestintä puuttuu. Virtuaalisissa kohtaamisissa johtajuutta ei saa näkyväksi.

 

– Kun johtajuus toteutuu ainakin osittain virtuaalisen kommunikaation varassa ilman näkyvää asemaa tai vallasta kertovia symboleja, johtajan auktoriteetti voi pettää ja perinteiset johtamismallit eivät päde. Kasvoton ja kaukana oleva voi olla johtaja, mutta jos ei ole valtavaa visiota ja jos puuttuu karismaa, se on vaikeampaa, Lähteenmäki korosti.

 

Historia apuna

 

Turun yliopiston professori Esko Valtaoja lähestyi tulevaisuuden mahdollisuuksia historiasta käsin.

 

Esko Valtaoja

– Väitän, että menneisyys on pahempi kuin tiedätkään, nykyisyys on parempi kuin luuletkaan ja tulevaisuus on jotain ihan muuta kuin kuvittelet, hän sanoi.

 

Valtaoja korosti, että maailman kehitystä ei pysty kukaan ennustamaan. Esimerkiksi historian valossa tarkasteltuna bruttokansantuotteen kasvu on mielenkiintoinen ilmiö.

 

– Bruttokansantuote pysyi melkeinpä staattisena 1700-luvun loppuun asti, mutta sen jälkeen se nousi lähes suoraan ylöspäin. 1700-luvun lopussa tapahtui teollinen vallankumous, ja tiede alkoi ymmärtää maailmaa ja sen säännönmukaisuuksia. Maailmassa alkoi olla myös yhä vähemmän väkivaltaa, sotia, nälkää ja köyhyyttä.

 

Maailma on Valtaojan näkemyksen mukaan vasta alussa.

 

– Positiivinen kehitys voi jatkua ja tulevaisuudessa on rajattomat mahdollisuudet. Mutta riittääkö meillä viisautta, että ratkaisemme nykyiset ongelmat, kuten saastuminen ja kasvihuoneilmiö, ja tuotamme energiaa niin, että meille riittää tämä yksi maapallo, Valtaoja totesi.

 

Johtaminen murroksessa

 

Alf Rehn

Åbo Akademin johtamisen ja organisoinnin professori Alf Rehn korosti, että johtaminen on murroksessa. Enää ei pystytä johtamaan ”suurella torvella”.

 

– Johtaminen perustui aikaisemmin hallintaan, ja liiketoiminnan teoriat ovat keskittyneet kontrolliin. Mutta läpinäkyvyys on tulossa keskeiseksi johtamisessakin, ja se muuttaa liiketoimintalogiikan. Vanhat teoriat eivät enää käy tähän aikaan. Kutsun tätä post control societyksi, Rehn sanoi.

 

Murros vaikuttaa Rehnin mukaan myös markkinointiin.

 

– Markkinointiakaan ei pysty hallitsemaan, ei voi huutaa ja kuvitella, että kaikki kuulevat. Asiakkaana oleminen muuttuu dynaamisemmaksi. Markkinointi on enemmänkin mahdollisuuksien luomista, jolloin asiakkaalle tarjotaan alusta, jossa hän voi itse muokata tuotetta haluamakseen. Asiakas muuttuu asiakkuudeksi.

 

Kommunikointi virroissa

 

Pirjo Ståhle

Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen professori Pirjo Ståhle totesi omassa puheenvuorossaan, että olemme siirtymässä kohti verkostoyhteiskuntaa. Sitä kuvaa hänen mielestään hyvin Manuel Castellsin määritelmä: ”Maailma on virtojen tila, joihin menestyjän on päästävä mukaan.”

 

– Avaimena on, että olemme mukana oikeissa virroissa, siellä missä tärkeimmät asiat tapahtuvat. Kyse on kommunikoinnista. Suomalainen asiakeskeinen kommunikaatio sopii parhaiten juuri tähän aikaan. Meillä on matala hierarkia ja olemme siksi tehokkaita ja nopeita. Se on kilpailuetu, Ståhle sanoi.

 

Tilaisuudessa puhuivat lisäksi sosiaalista mediaa ja arvonluonnin uutta logiikkaa tutkinut Teemu Arina Dicole Oy:stä ja Turun Biotekniikan keskuksen johtaja, professori Riitta Lahesmaa, joka kertoi, miten biolääketiede muuttaa maailmaa.

 

Teksti: Tuija Alihaanperä

Kuvat: Jouni Saaristo